HANKESUUNNITELMA PUUKKOKANGAS - SAIJA - KUNNAN RAJA

MOOTTORIKELKKAILUREITTI

YLEISTÄ

Suunnitelman yleiset tavoitteet

Perustetaan ja rakennetaan maastoon maastoliikennelaissa tarkoitetulla tavalla merkitty Puukkokangas - Saija - kunnanraja virallinen kelkkareitti. Suunnitelman hyväksyy Sallan kunnan tekninen lautakunta ja reittitoimitus haetaan Lapin Maanmittaustoimistolta. Reitin pitäjä on Sallan kunta. Reitillä on yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla lumipeitteen aikana.

Reitin tarve

Saijalle ja sieltä edelleen Sallan ja Savukosken rajalle menevä reitti on Sallan kunnan pohjoiseen suuntautuva runkoreitti. Reitin sijainti on määritelty sekä Lapin liiton hyväksymässä ja vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa, että Saija - Pulkkaviita rantayleiskaavassa. Suunnitelmassa reitti on sijoitettu kaavassa osoitetulle paikalle. Se lähtee Kelloselän Puukkokankaalta ja seuraa pääsääntöisesti jo neljä vuotta käytössä ollutta kelkkauraa, pituus noin 29 kilometriä ja leveys 6 metriä.

Uran muuttamisella reitiksi parannetaan liikenneturvallisuutta ja reitin kunnossapitoa. Reittiä levennetään ja pohjustetaan paremmin käytettäväksi. Reitin suunnittelussa ja rakentamisessa yhdistetään käyttäjien tarpeet, viranomaisten vaatimukset, talvikunnossapidon, porotalouden ja matkailuyritysten tarpeet. Reitin pohjaus liikennemerkit ja palveluvarustukset palvelevat hyvin elinkeinoja ja elinkeinojen kehittämistä alueella tulevaisuudessa.

Aikanaan kelkkauran perustamisen yhteydessä on pidetty Saijan kyläyhdistyksen toimesta keskustelutilaisuus reitin tarpeesta ja sijoituksesta. Virallisen reitin suunnittelun aloituskokous pidettiin kesäkuussa 2004 Saijan koululla.

Kahdessa kohtaa perustettava reitti ja myös käytössä ollut ura kulkee Natura alueisiin kuuluvan Joutsenaavan - Kaita-aavan suojelualueen sisällä. Näiltä osin reitti on tarkoitustaan hyvin vastaavalla maisemallisesti kauniilla paikalla. Reitti ei vaaranna suojelun tavoitteitten toteutumista vaan pikemminkin edistää myönteistä asennetta suojelua kohtaan. Sijaintia on käsitelty suojelualueen käyttö- ja hoitosuunnitelman suunnitteluprosessissa.

Reitin toteuttamisen vaikutus rajat ylittävään toimintaan

Reitin toteuttaminen lisää raja-aseman yli tapahtuvaa matkailuliiketoimintaa. Kelloselkä-kunnanraja- reitti monipuolistaa Sallan alueen rajanylityspaikkaan yhteyksissä olevaa moottorikelkkareitistöä ja näin lisää mahdollisuuksia rajat ylittäville matkailutuotteille. Uuden reitin myötä syntyy yhteys Pohjois-Sallaan sekä Savukosken ja Pyhä-Luoston matkailualueen suuntaan. Erityisesti yhteydellä Savukoskelle ja Pyhä-Luostolle on mahdollista saavuttaa suuri joukko uusia potentiaalisia Venäjänmatkailusta kiinnostuneita asiakkaita.

Lisäksi hankkeen toteuttaminen on luonnollista jatkoa matkailuyrittäjien parissa suoritetulle pitkäaikaiselle työlle Venäjälle suuntautuvan matkailun kehittämiseksi. Reitti Kelloselkä-kunnanraja mahdollistaa eri koulutushankkeissa kehitettyjen matkailutuotteiden konkreettisen toteuttamisen.

Hankkeen yhteys muuhun kehittämistoimintaan

Hanke on kiinteässä yhteydessä suunnitteilla olevaan Venäjän puolelle rakennettavaan moottorikelkkareittiin Sallan raja-asema-Alakurtti.Kelloselkä-kunnanraja- reitti tukee tulevaa Alakurtti-reittiä toiminnallisesti mahdollistaen matkailijavirrat myös Pohjois-Sallan, Savukosken ja Pyhä-Luoston matkailualueen suuntaan Sallatunturin alueen ohella. Ilman Kelloselkä-Saija-kunnanraja- reittiä yhteys länteen jää puuttumaan, ja tämä vaikeuttaa rakennettavan Venäjän puoleisen osuuden matkailullista hyväksikäyttöä.

Matkailuyritysten välistä rajat ylittävää yhteistyötä kehitetään parhaillaan Lapin alueella LapKola - matkailuelinkeinojen kehittäminen Lapin ja Kuolan alueella-hankkeen avulla, jossa tavoitteena on rakentaa esim. yhteisiä safarituotteita suomalaisten ja venäläisten matkailuyrittäjien kanssa. Ilman asianmukaista moottorikelkka-reitistöä eivät rajan ylittävät yhteistuotteet ole mahdollisia.

Reitin kuvaus

Alkumatkasta reitti seuraa maastoon metsänhakkuiden yhteydessä tehtyä tieuraa Aapa-Tuohilammen pohjoispuolelle, missä se kääntyy Tuohiaavalle. Tuohilammesta lähtevä Tuohioja ylitetään vahvarakenteista siltaa pitkin. Ennen Uuttulehtoa kelkkaura yhtyy saijalaisten vanhalle "Kellontielle", ennen nykyisten yleisten teiden rakentamista käytössä olleelle hevostalvitielle, joka näin säilyy kulkureittinä ja muistomerkkinä myös tulevaisuudessa. Ennen Kuolajokea reitti poikkeaa Kellontieltä kiertäen Naturaan kuuluvaan Joutsenaavan-Kaita-aavan soidensuojelualueen itäkärjen, ja kulkee sitten noin puolen kilometrin matkan suojelualueella paliskuntain välisen esteaidan ylityskohdalle. Kuolajokeen ei tässä vaiheessa rakenneta siltaa, vaan ylikulku hoidetaan jäädyttämällä ylikulku riittävän kantavaksi. Reitti seuraa myös joen takana vanhaa Kellontien uraa. Kiimakaukalon (joen poukama) kohdalla se poikkeaa uralta oikealle väistäen samalle uralle tehdyn metsäautotien ja palaa jälleen Kellontielle noin kilometrin kuljettuaan. Tällä kohtaa reitin sijaintia muutetaan jotta se siirtyy pois metsäautotieltä (lyhyt pisto pohjoiseen runkotieltä) ja Hirvasaavalla kantavammalle maalle. Myös metsäautotien ylitys saadaan turvallisempaan paikkaan suoralle. Näkemäalueet harvennetaan riittävän laajasti. Sarivaaran eteläpuolella reitti kääntyy koilliseen vanhalle hevostalvitietä pitkin Kukkuran ja Sarivaaran välistä kohti Saijan keskikylää. Reitti laskeutuu Sarilammen jängälle, josta lammen jälkeen alitetaan sähkölinja ja jatketaan kohti Salla-Savukoski- tietä. Kylän kohdalla reitti siirretään yleiskaavan mukaiselle paikalle pois vesijohto- ja sähkölinjalta. Tälle osalle joudutaan raivaamaan kokonaan uusi aukko. Tietä seuraten saavutaan Saijan kaupalle, jossa on polttoaineen jakelupiste.

Sarivaaran ja Kukkuran välisellä mäntykankaalla on poroaita, mihin pyydystetään ja tarhataan kylään saapuvia porotokkia talvisin. Suunniteltu reitti kulkee aidan poikki. Reitin rakentamisen yhteydessä aita siirretään reitin alueelta pois.

Reitin tieosuudet eivät ole rasiteteitä, lukuun ottamatta vanhaa Kellontietä, joka on isojaossa määritelty "vanhastaan käytössä olleeksi (rasite) tieksi". Rekisteriin merkittävä reitinpito-oikeus ei ole ristiriidassa isojaossa määriteltyyn oikeuteen nähden, koska oikeus määriteltiin yleistä kulkutarvetta varten, jollaista reitin pito nykyään on.

Reittiosuus Puukkokankaalta Saijan kylän liepeille on alavaa maata. Kivennäismaiden metsät ovat hakatut ja metsämaat on aurattu ja viljelty männylle. Metsämaiden puusto on enimmäkseen varttunutta taimikkoa. Suo-osuudet ovat puuttomia aapoja. Talviaikaisia metsänhakkuita alueella ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa, joten tieuria ei auota talviaikana.

Saijan kylässä reitti kulkee kovan maan kangasmetsiä ja peltoaukeita Orihinkonelon tasalle, missä se ylittää Kuolajoen. Jokeen ei rakenneta siltaa. Joen jälkeen reitti kulkee mäntykankailla, joilta se laskeutuu Renttimäaavalle, Joutsenaavan-Kaita-aavan soidensuojelualueelle, jota pitkin saavutaan Savukosken ja Sallan rajalle. Savukosken puolella reitti jatkuu kuntakeskukseen. Saijan kaupalta kunnan rajalle on matkaa runsas kymmenen kilometriä. Suunnitellulla reitillä ei ole tavattu metsälintujen soidinpaikkoja.

Muinaisjäännökset

Lähimmät tunnetut muinaisjäännökset löytyvät lännestä Patoharjunmaasta Aatsinkijoen varrelta (Itä-Lapin kiinteät muinaismuistojäännökset, 1993, 121-122), ja reitistä ei ole niille vaaraa.

Teiden ylitykset

Kelkkareitti ylittää kaksi kertaa Saijan lenkin paikallistien. Tiehallinnolla ei ole huomauttamista Kelloselän puoleisen pään ylittämisestä. Saijan lenkin pohjoispäässä reitin kohta sijaitsee leikkauksessa. Ylityskohdalla madalletaan tien leikkauskohtaa ja vastapuolta pengerretään niin, että lepotasot ja liittymisnäkemät täyttävät tielaitoksen asettamat ohjearvovaatimukset.

Melu- ja valohaitat

Valtioneuvoston antamien ohjearvojen mukaan uusien asuinalueiden melutaso ei saisi ylittää päivällä 45 dB ja vanhojen asuinalueiden 55 dB. Kaavamaisesti laskettuna kaupunkialueella melutaso laskee 3-6 dB etäisyyden kaksinkertaistuessa. Puut, pensaat, aidat, kumpareet, ulkorakennukset ja pehmeä lumipeite vaimentavat melua tehokkaasti kun suora näköyhteys melun lähteeseen katkeaa. Meluesteet vaimentavat melua 5-10 dB. Nopeuden laskeminen 60 km/h melua 3,5 dB. Moottorikelkan melu yltää 75 dB:n kun ajetaan vakionopeudella 24 km/h 15 metrin päässä olevan mittauspisteen ohi. Nopeasti kiihdytettäessä nopeuteen 60-80 km/h melutaso yltää 15 metrin päässä mittauspisteessä noin 80 dB. Näistä lähtöarvoista laskemalla voidaan arvioida, että eri olosuhteissa runkoreitin tulisi olla noin 150-700 metrin päässä asutusta rakennuksesta. Käytännössä ilman lämpötilan lasku, kosteuden kasvaminen ja tuuliolosuhteet vaikuttavat myöskin voimakkaasti melun vaimenemiseen.

Moottorikelkan ajovalot voivat pimeään aikaan olla häiritsevät mikäli valokeila heijastuu asuinhuoneiston ikkunasta sisään.

Meluhaitat reitillä ehkäistään etäisyyksien avulla. Kyläalueille asetetaan lisäksi nopeusrajoituksia. Reitti kulkee vain pienen matkan Salla-Savukoski tien vierellä. Tällä osuudella jätetään tien ja reitin väliin puustoa. Reitti sijoitetaan piennaralueen ulkopuolelle. Tien ja reitin välillä on myös korkeuseroa, joka on riittävä haitallisten valojen heijastuman ehkäisemiseksi sekä tien ja reitin erottamiseksi.

Sallassa 31.8.2005

Lyhennetty versio hankesuunnitelmasta.

Vesa Haataja


Pääsivulle