Ruotusopimus viivästytti isojakoa

Kun Pohjanmaalla jo 1750-luvulla viriteltiin isojakoa niin Kuolajärvellä, Kemijärvellä ja Kainuussa jako alkoi vasta 1800-luvun lopulla.

Viivästymisen aiheutti knihtikontrahti- eli ruotusopimus, jonka mukaan talonpojat huolehtivat maanpuolustuksesta Venäjää vastaan. Vastineeksi kruunu oli vapauttanut pitäjät maiden mittaamisesta, verollepanosta ja isojaosta.

Ruotusopimus menetti merkityksensä Haminan rauhassa. Asetus ruotusopimuksen muuttamisesta annettiin vuonna 1879 Aluksi muodostettiin manttaalilukujen mukaiset väliaikaiset lohkot. Kaikki muu maa jäi valtion hallintaan. Lohkojen rajaus ja pyykitys alkoi vuonna 1886. Kuolajärvelle lohkoja muodostui yhteensä 24.


Manttaalia kohti 2.500 hehtaaria maata

Laki knihtikontrahtipitäjien isojaosta tuli voimaan vuonna 1898. Tilusten mittaus alkoi vuosisadan vaihteessa. Vuosien 1905-1909 aikana Kuolajärvellä kartoitettiin 1.163.461 hehtaaria maata. Valmistelevat työt jatkuivat vuoteen 1929 asti, jolloin vahvistettiin verollepanopäätös, jonka mukaan lohkokunnan talot ryhmitettiin 22 kyläksi.

Vanhoista taloista muodostui verollepanossa 451 taloa. Väliaikaisten lohkojen torpista, mäkituvista ja muista asumuksista tuli 210 kruununluonteista pientilaa.

Kuolajärvellä manttaalia kohti annettiin maata 2.500 hehtaaria. Laissa määrättiin perustamaan myös yhteismetsä, jolla oletettiin vältettävän metsänhaaskaus.

1930-luvulla Kuolajärvellä murrettiin muassa liikamaata. Pitkä ja vaivalloinen isojako herätti myös tyytymättömyyttä minkävuoksi erimielisyyksiä ratkottiin eri oikeusasteissa. Isojako päättyi ennen Talvisodan syttymistä.


< Reino Ritvalan arkisto

Juttusarjasivulle

Ritvalan paperit >