Reino Ritvalan arkistossa satoja Sallan isojakoa koskevia asiakirjoja

1930-luvun alkua maanmittausinsinöörin silmin.

"Olisiko joku, joka olisi kiinnostunut tällaisesta aineistosta", tiedusteli Ajoneuvohallintokeskuksen ylijohtaja Jyrki Ritvala Sallan kunnan internet-sivun sähköpostiin lähettämässään viestissä.

Ritvalan isä, maanmittausinsinööri Reino Ritvala (1900-1979), oli työskennellyt 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla Kuolajärven (Sallan) isojaon parissa. Hänen päätyönsä oli ollut Saijan kylän isojako.

- Jyrki Ritvala kyseli yhteyshenkilöä Saijalta. Asser Posio välitti hänen viestinsä minulle ja minä otin yhteyttä Ritvalaan. Kerroin, että olemme kiinnostuneita aineistosta ja että täällä on monia historian harrastajia, joille arkisto voi avata monenlaisia tietoja. Siitä keskustelu alkoi ja tapaamisen suunnittelu, muistelee Erkki Yrjänheikki.

Useita valokuvia Kuolajärveltä

Aikataulujen sovittua kohdalleen Ritvala ja Yrjänheikki tapasivat Helsingissä. Parituntisen tapaamisen aikana Ritvala luovutti Yrjänheikille yhden paksun mapin isänsä kirjoittamia ja hänen vastaanottamiaan virkakirjeitä vuodelta 1932. Lähetyt asiakirjat ovat kopioita ja saapuneet alkuperäisiä. Mapissa on noin sata Kuolajärven isojakoa koskevaa asiakirjaa.

Myöhemmin Ritvala lähetti Yrjänheikille vielä neljä mappia lisää. Satojen asiakirjojen joukossa on runsaasti mielenkiintoisia asiakirjoja, jotka oivallisesti valottavat miten ja minkälaisissa olosuhteissa Kuolajärven mittavaa isojakoa suoritettiin.

Arkistoaineiston mukana on myös Reino Ritvalan muun muassa Kuolajärvellä kahta puolta 1930-lukua ottamia mustavalkoisia filminegatiiveja. Näitä kuvia ei liene ainakaan Kuolajärven osalta aiemmin julkaistu.

Miljoonan hehtaarin urakka

Kuolajärven pitäjän noin miljoonan hehtaarin liikamaan murtaminen alkoi keväällä 1928. Urakka oli mittasuhteiltaan valtava, sillä pitäjän pinta-ala on samaa luokkaa kuin Uudenmaan lääni.

- Muistan tuon hitaasti etenevän matkan kevät-talven hangissa. Ensin hevoskyydissä Rovaniemeltä Kemijärvelle 87 kilometriä. Seuraavana päivänä Sallan kirkolle 105 kilometriä ja sieltä sitten jonkun 600 kilometriä karhunkierroksia kylä kylältä viikko määriä kautta laajan pitäjän, kirjoitti Reino Ritvala "Kenttämies 40 vuoden takaa"-esitelmässään vuonna 1969.

28-vuotiaana ylimääräisenä maanmittausinsinöörinä työnsä aloittanut Ritvala sai Kuolajärven komennustaan varten tarvittavat luennot ja henkiset matkaeväät vanhemmalta maanmittausinsinööri Birger Butzow´lta. Näiltä pohjilta hän saattoi aloittaa Kuolajärven kyläkuntien välisten rajojen käymisen.

Tiimityötä 1930-luvulla

Ritvala muisteli pöytäkirjojen tekemisen olleen työlästä, sillä ne oli laadittava yksityiskohtaisiksi, jotta Butzow saattoi ymmärtää mistä on sovittu ja mitä on päätetty laskeakseen rajat Oulun maanmittauskonttorissa.

Laskentatöiden päätyttyä alkoivat kenttätyöt. Vuosikausia kestänyt miljoonan hehtaarin liikamaan murtaminen oli työläs tehtävä. Töitä tehtiin vaikeissa olosuhteissa, kiire painoi päälle ja Ritvalalla oli meneillään myös muita maanjakotoimituksia Lapissa.

Urakka pysyi tiukasti Ritvalan käsissä. Hän antoi alaisilleen määräyksiä, joskus tiukkojakin, jotta työ etenisi ripeästi. Hänen voi sanoa olleen aikaansa edellä, sillä asiakirjoista muodostuu käsitys tiimityöstä, jota nykyään monilla työpaikoilla tehdään.

Jätä jalkaasi vain yksi sukka

Kenttätöissä kuljettiin tiettömiä taipaleita. Asiakirjoissa vilahtelevat muun muassa Korjan, Kurtin, Tuutijärven, Sovajärven, Saijan, Niemelän, Lampelan ja Hautajärven kylät. Isot peltiset karttapöntöt keikkuivat taivaltavien miesten harteilla.

-Erämaavaelluksilla piti monesti yöpyä rakovalkealla, mutta hyvä oli jätkän neuvo: jätä jalkaasi vain yksi sukka, sillä silloin vaistomaisesti nykäiset jalkasi pois jos liikaa kuumentaa.

Vaikka työtä oli yllin kyllin, jäi Ritvalalle toki vapaa-aikaa. Se kului puulaakijalkapallo‑otteluissa ja talven tullen poroerotuksissa.

Erkki Hautala

Maanmittausinsinööri Reino Ritvala toimi Kuolajärven (Sallan) ja Lapin isojakotehtävissä 1920-luvun lopulta vuoteen 1938. Hänen päätyönsä oli Saijan kylän isojako. Hänen Kuolajärven vuosiltaan kertynyt asiakirja-aineistonsa luo kuvan minkälaisissa olosuhteissa jakotehtäviä suoritettiin.