Teksti: Erkki Yrjänheikki (18.10.2005)
Saijan suvun historia on ollut hidasta kasvua, jota takaiskut toisensa jälkeen ovat kohdanneet. 1800-luvun alussa ajoi nälänhätä väen Vienaan. Asukkaat palasivat vuosien kuluttua ja ajoivat tyhjiin taloihin asettuneen Maaherraksi jo nimitetyn lantalaisen tiehensä. 1900-luvun vaihteessa tuli etelästä metsätyömiehiä entisten sukujen rinnalle: Moilanen, Tiihonen, Paldan, Nevala ja Ikäläinen. Vauras kylä hävitettiin sodan melskeissä. Vain yksi savusauna jäi.
Talot jälleenrakennettiin heti rauhan tultua. Peltoja raivattiin ja karjaa pidettiin melkein jokaisessa talossa, elettiin Sallan ihmeen aikaa.
Peltojen paketointi ja muutto Ruotsiin ja Etelä-Suomeen alkoi 60-luvulla ja jatkuu yhä. Nyt Saija kuuluu Suomen köyhimpiin alueisiin. Pelätään, että viimeinenkin palvelu, kauppa lopettaa.
Voiko taantuvaa kehitystä muuttaa? Vuosikymmeniä kylätoimikunta ja vuodesta 1998 lähtien kyläyhdistys on määrätietoisesti etsinyt vastausta kysymykseen. Ensimmäisen kehityssuunnitelman tekivät kyläläiset 80-luvulla. Viimeinen on Outi Kantian vuonna 2000 opinnäytetyönä tekemä kyläsuunnitelma ”Saijan kylän tulevaisuus vanhoja ja uusia toimintatapoja (ja elinkeinoja) yhdistellen”.
Yhdistys on edistänyt latu- ja kelkkareittien rakentamista, uimarannan kunnostusta ym. Kylätalo kunnostettiin 90-luvulla. Toimintaa on viritetty, mm. oma jazz-tapahtuma: Saijazz.
Osuuskunta Moniveto perustettiin 1998 puitteiksi uusien ideoitten kokeiluun, mutta toiminta on ollut vaatimatonta. Internetsivujen suunnittelu aloitettiin vuonna 2001. Sivut julkaistiin vuoden 2002 alussa.
Osa hankkeista on toteutettu laajempien kehittämishankkeitten puitteissa, osa omin voimin. Toimivaksi jää idea, johon kyläläiset sitoutuvat.
Asukkaille, matkailijalle ja mökkeilijälle kylä tarjoaa runsaasti luonnon rauhaa, luontoon liittyviä harrastus ja virkistysmahdollisuuksia, kyläkaupan, poronlihan jalostuslaitoksen, tanssi- ja huvipaikka Saija-Pirtin palvelut.
Harrastus- ja elämyskohteita ovat laajat asumattomat erämaat aapoineen ja jokivarsineen, kuntorata, talvisin kelkalla kunnostettuja hiihtolatuja, joista valaistua 3 km, uimaranta. Kanootti- ja veneilyreittivaihtoehtoja on Tenniö-, Kuola- ja Aatsinkijoella sekä Maltiojoella, myötävirtaan, päätepisteenä Saija. Sallatunturin matkailukeskus kaikkine kesä ja talviohjelmavaihtoehtoineen on 40 minuutin ajomatkan päässä.
Lintu- ja luontoharrastajien kohde on Joutsenaapa – Kaita-aavan soidensuojelualue, jolla on vahva erämainen leima. Linnustoltaan monipuolisella alueella pesii useita harvinaisia ja uhanalaisia lintulajeja. Kyläyhdistys suunnitteli lintutornin rakentamista polkuineen alueelle 2004. Hanke törmäsi Metsähallituksen vastustukseen ja on siirretty tulevaisuuteen.
Saija on kelkkailureittien kohtaamispiste. Reitit lähtevät Savukoskelle, Sallaan ja Sallatunturin matkailukeskukseen, Venäjälle ja Tulppioon Naruskan kautta sekä Tuntsalle. Kelkkailureittien kunnostustyöt aloitettiin elokuussa 2006 tarkoituksena saada ne viralliseksi.
Saijan kylän vahvoja perinteisiä elinkeinoja ovat maa-, metsä- ja porotalous. Matkailun toivotaan tulevan rinnalle ja antavan asukkaille ja kylälle uusia mahdollisuuksia.
|
|
| Koulu. | Kuntolatu. |