1930-luvun maisemaa Sallatunturin huipulta.
Lampelan miehillä kiire heinäntekoon
Kuolajärven isojakoryhmillä kesät olivat kiireistä aikaa. Yhtälailla kiireitä piisasi myös pitäjän isännillä. Erityinen kiire oli heinäntekoon, sillä karjalle piti saada heinää pitkiksi talvikuukausiksi.
Ritvala sai heinäkuussa 1934 Oulun maanmittauskonttorin lähettämän kirjeen, jossa Lampelan jakokunnan johtomiehet pyysivät rajakäynnin siirtoa elokuun loppuun saakka. Käytännössä pyyntö merkitsi heinäntekolomaa.
”Tähän en voi suostua, koska minulle tulisi kuukauden työnseisaus”, vastasi Ritvala maanmittauskonttorin välityksellä loma-anomuksen kirjoittaneille miehille.
Kruununtalojen epäselvät omistussuhteet
Kuolajärven lohkokunnan rajainkäynnissä Ritvala joutui pohjamutiaan myöten selvittämään kruununtalojenhaltijoiden oikeuksia tiluksiinsa. Esimerkiksi Sovajärven ja Tuutijärven osalta asioihin ei silloin tullut selvyyttä.
Asia nousi uudestaan esille alkuvuodesta 1934 kun kruununtalojenhaltijat pyysivät lupaa maksaa isojakokustannuksensa yhteismetsän myynnistä saaduilla rahoilla.
Kummankin kylässä oli yhteensä 18 kruununtaloa. Ritvalan mukaan uutena tietona selvisi, ”ettei yhdeltään talolta löytynyt minkäänlaista sijoituskirjaa jos yleensä muutakaan omistus- tai hallintaoikeuden näytettä. Ani harvalta talolta tavattiin jonkunlainen perustamispäätös. Selville kävi myös, ettei näistä yksikään ole ns.kruununuudistalo, vaan jo paljon ennen vuotta 1892 perustettuja kruununtaloja.”
Antamassaan lausunnossa Ritvala puolsi kruununtilallisten anomusta mainiten muun muassa ”anojain taloudellisen tilanteen olevan varsin heikko”.
Kesäksi Pennilään tai Sukulaan
Vuonna 1934 Ritvala jakoi Sallan jakokuntaa heinäkuun alusta lähtien. Hän kirjoitti jakokunnan esimies Virkkulalle majoittuvansa kirkonkylässä Pennilään tai Sukulaan. Hän toivoi saavansa asua kirkonkylällä vielä loppukesästä, sillä seuraavana työvuorossa olevassa Lampelan kylässä ”toimitilat ovat perin ahtaat”.
Jakokunnan metsänleimauksessa heiluteltiin neljäätoista leimakirvestä noin kuukauden päivät. Ritvala sai Sallan jakokunnan valmiiksi syyskuussa. Loppukokoukseen kokoonnuttiin Alapeterin pirttiin. Jako sujui sangen juohevasti paitsi että Metsähallitus pyysi jatkoaikaa joiden pienehköjen asioiden tarkistamiseen.
Isojakoon sisältyi lukematon määrä pieniä asioita, jotka olivat ensiarvoisen tärkeitä kuolajärveläisille maanomistajille. Ritvalan kirjeestä pientilallinen Markus Eskeliselle 8.10.1934 selviää yksi sellainen:
”Kun minulla ei ollut karttaa käytettävissäni silloin kun pyysitte merkitsemään rasiteoikeutta Ihistysjängän niittytielle, pyydän Teitä ensi tilassa ilmoittamaan, mistä kautta Te tien tahdotte, Rajakummun suonsilmäkkeen kauttako vai mistä? Kinnulan kautta me emme voi enää mitään rasitteita perustaa”.
Ykkösasiana puolueettomuus
Kuten koko maassa 1930-luvun alkuvuodet olivat myös Kuolajärvellä poliittisesti kiihkeää aikaa. Muun muassa työväentalolla syntyi kahakka punalippujen nostosta. Poliisi ampui ilmaan varoituslaukauksia sekä hajotti satojen marssijoiden joukon. Työväentalon ovet suljettiin vuoden 1930 lopulla.
Oikeistoradikaalit olivat voimissaan ja kommunistit siirtyivät maanalaiseen toimintaan. Neljä kommunistien etappireittiä Kuolajärven kautta Neuvostoliiton puolelle olivat vilkkaassa käytössä.
Ritvalan asiakirjoissa kuohuvista vuosista ei ole mainintoja. Vuonna 1969 hän kirjoitti esitelmäänsä, että Neuvostoliittoon loikanneet miehet käyttivät 1930-luvulla entisille kotiseuduilleen suunnistaessaan hyväkseen isojaossa hakattuja rajalinjoja.
1930-luvun epävakaina vuosina maanmittaushallitus piti tiukasti kiinni ehdottomasta puolueettomuudesta. Ohjenuorana oli valtioneuvoston määräys, jonka maanmittaushallitus lähetti yleiskirjeenä 30.8.1933 kaikille maanmittauskonttoreille:
”Virantoimituksessa olevat valtionvirkamiehet eivät saa esiintyä puvuissa, jotka osoittavat heidän kuuluvan johonkin määrättyyn poliittiseen ryhmään, järjestöön tai puolueeseen. Edes asianomaisia merkkejä ei saa olla näkyvissä”.
Erkki Hautala
Seuraavassa osassa Kuolajärven suurimman jakokunnan, Saijan isojaon alkutaivalta.