Hiihtoretkeläisiä tauolla kämpän edustalla. Ritvala on kirjoittanut kuvakuoreen, että kuva on Sallatunturilta vuodelta 1937.
Saija jaettu kartalla, rajat käyty ja pyykitetty
Sallan jakokunnan isojaon loppuvaiheessa ilmenneet vaikeudet eivät haitanneet Ritvalan työtahtia Saijan isojaossa.
Työpäivän mitta oli kaksinumeroinen, usein 14-tuntinen. Kovassa käytössä oleva Victor-merkkinen kirjoituskone veteli jo viimeisiään.
Hän kirjoitti 10.4.35 jakokunnan esimiehelle Arvid Erkkilälle ”voidaanko metsänluku aloittaa jo rajainkäynnin aikana, sillä ensi vuonna siirryn mahdollisesti toiseen lääniin”.
Kymmenen päivää myöhemmin Ritvala ilmoitti, että jakokunnan 88 tilasta on jo laskettu 81, joiden rajamäärä on yhteensä 371 kilometriä. 6.5.35 hän viestitti Oulun maamittauskonttoriin:
”...ilmoittaakseni, että näytän Saijan jakokunnan ehdotusjaon, joka on huomattavin työni Kuolajärvellä, asianosaisille 13 p:nä toukokuuta...”.
Jakokuntalaisten lisäksi kokoukseen osallistuivat valtion edustajina piirikuntapäällikkö A.A.Räsänen ja aluemetsänhoitaja Knut Valta.
Ehdotus läpi vähäisin muutoksin
15.5.35 Ritvala ilmoitti Einari Tönkyrälle Saijan ehdotusjaon menneen läpi ”vähäisin muutoksin”. Bror Fernelius jäi aloittelemaan töitä, vaikka maa oli vielä lumen peitossa.
”Tarkoitus on vedättää kivet sellaisille paikoille, joihin se on kesällä vaikeata. (Pauli) Pulkkinen tulee noin viikon perästä, mutta minä palaan tänään pois tullakseni ehkä kuun vaihteessa takaisin”, Ritvala kirjoitti Saija-Raatikassa päivätyssä kirjeessään.
Heinäkuun lopulla Ritvala pyysi jakokunnan esimiestä etsimään heti kaksi uutta uskottua miestä käynnissä olevaan metsänlukuun.
Sallan jakokunnassa huomioitiin tarkoin kaikki kotitarvesääntöjen antamisen jälkeen annettujen puiden tilit metsätilin yhteydessä, mutta Saijalla tehtiin toisin. Oli näet sovittu, että ”kaikki puut luetaan rakennuksista ja muiden kassasummien päälle vedämme viivan, koska puita alle 6 tuuman ei nytkään metsätileissä huomioida”.
Jakokuntalaiset ja valtion edustajat olivat toukokuun ehdotusjakokokouksessa olleet yksimielisiä siitä, että rajalinjoilta kaatuvat linjapuut myydään yhteismyynnillä, koska niistä näin menetellen saadaan parempi hinta.
Riitapaikkojen katselmus ja niittytilien yhteenveto
Loppusuora metsänluvussa häämötti syyskuun puolivälissä. Fernelius kirjoitti Ritvalalle metsäluvun kestävän enää 3-4 päivää ja että hän lopettaa kenttätyöt sekä tiedusteli vielä mitä hän sitten tekee.
”Saattakaa loppuun riitapaikkojen katselmus ja tehkää niittytileistä yhteenveto. Tulen Saijalle 6.10.35 ja suoritan tarpeelliset paalutukset”.
Kun metsänluku saatiin valmiiksi alkoi Saijan isojako kokonaisuudessaan olla lopuillaan eli oli viimeisten kokousten aika.
18.11.35 Ritvala esitteli Matias Raatikan talossa pidetyssä kokouksessa lopullisen metsätilin ja suunnitelman tasinkopuiden leimaamisesta sekä ilmoitti olevansa valmis aloittamaan niiden leimauksen välittömästi kokouksen jälkeen Ferneliuksen kanssa.
Leimattavia puita Ritvala otaksui kertyvän noin 40.000 kappaletta.
”Olen päättänyt Saijan isojaon”
Saijan jakokunnan isojaon loppukokous oli alunperin tarkoitus pitää 7.12.35, mutta keskeneräisen metsänleimauksen vuoksi kokous päätettiin järjestää 9.12.35 Matias Raatikan talossa. Valtion asiamiehenä toimi Kuolajärven nimismies Kaarlo Kaitera.
”Olen päättänyt Saijan jakokunnan isojaon 9 p:nä joulukuuta 35 antamalla siitä valitusosoituksen ja ovat toimitusmiehet mm. päättäneet, ettei valtiolla ole määrämittapuihin 6x22 sm. enempiä oikeuksia. Kun nyt on vielä kysymyksessä tätä mittaa pienemmät puut, en puolestani katso olevan mitään estettä sanottujen tuulenkaatojen myyntiin maaherran lähemmin määrittelemin ehdoin”, kirjoitti Ritvala maanmittauskonttorille 18.12.35.
Samalle päivälle päivätyssä kirjeessä Ritvala ilmoittaa maanmittauskonttorille vielä, että ”Saijan isojako T:o 28536, jaettu kartalla, käyty ja pyykitetty rajat sekä tehty tilit. Annettu valitusosoitus 9.12.1935. Riippuu tarkastukseen lähettämisestä”.
Maanmittausinsinööri Reino Ritvalan Kuolajärven päätyö, Saijan isojako, oli hänen osaltaan valmis.
Erkki Hautala
Seuraavassa osassa kerrotaan muun muassa mitä Ritvala puuhaili vapaa-aikanaan Kuolajärvellä.